Polven nivelrikko, tuttavallisemmin “polven kuluma”, on nivelsairaus, jossa nivelrusto ohenee ja rappeutuu asteittain. Ruston tärkein tehtävä on toimia iskunvaimentimena sekä mahdollistaa nivelpintojen kitkaton liike. Kun rusto kuluu, nivelen pinnat joutuvat alttiiksi hankaukselle, mikä aiheuttaa kipua, tulehdusta ja pahimmillaan liikkuvuuden rajoittumista (1,2). Tällöin arjen tavalliset toimet, kuten portaiden nousu, tuolilta ylös nouseminen tai kyykistyminen, voivat alkaa tuntua vaikeilta.
Polven nivelrikko on yleinen etenkin iäkkäämmillä ihmisillä, mutta se voi kehittyä jo keski-iässä esimerkiksi ylipainon, niveltä kuormittavan työn tai urheiluharrastuksen sekä erilaisten tapaturmien vuoksi (1,3). Myös geeniperimä voi altistaa sairastumiselle. On tärkeää ymmärtää, että polven nivelrikko etenee vähitellen, mutta sen etenemisnopeuteen voi vaikuttaa omilla valinnoilla. Liikunnalla, oikeanlaisilla liikeradoilla, tasapainoisella ruokavaliolla ja aktiivisella kuntoutuksella tulisi olla keskeinen merkitys polvinivelrikkoa sairastavan arjessa (3).
Liikunta ja polven nivelrikko
Liikunta on nivelrikon konservatiivisen hoidon perusta. Liikunta edullinen hoitomuoto ja tehokas tapa pitää polvi liikkeessä (1,4). Moni nivelrikosta kärsivä saattaa arastella liikuntaa kivun pelossa tai ajatella, että kulunut nivelen pinta vahingoittuisi entisestään. Kuitenkin useat tutkimukset osoittavat, että kohtuullinen, polviystävällinen liikunta paitsi vahvistaa nivelen tukirakenteita, myös auttaa rustoa pysymään toimintakykyisenä (4). Polven liike tehostaa nivelnesteen kiertoa, mikä voitelee niveltä, vähentää kitkaa ja voi helpottaa kipua.
Lisäksi liikunta vahvistaa alaraajojen lihaksia (reisilihakset, pohkeet, pakarat), jotka tukevat niveltä liikkeessä ja levossa (4,5). Kun lihaksisto on riittävän vahva, polvi kuormittuu tasaisemmin ja esimerkiksi kävely tai kevyt pyöräily sujuvat kivuttomammin. Tämä on syy siihen, miksi fysioterapeutit ja lääkärit suosittelevat usein täsmäharjoitteita esimerkiksi kevyitä kyykkyjä, jalkaprässiä pienillä painoilla tai tuolilta nousuja, sillä ne voivat vahvistaa tehokkaasti alaraajoja kuormittamatta polvea liiaksi (1,3).
Polven nivelrikon fysioterapia
Fysioterapian merkitys
Fysioterapia on tärkeä osa nivelrikon kokonaisvaltaista hoitoa. Fysioterapeutti laatii jokaiselle potilaalle yksilöllisen suunnitelman, jossa huomioidaan nivelrikon aste, kiputaso ja toimintakyvyn lähtötilanne (3,5). Manuaaliset hoitomenetelmät, kuten pehmytkudoskäsittely ja nivelmobilisaatio, voivat lievittää kipua ja jännitystä sekä tehostaa verenkiertoa nivelen ympäristössä. Parantunut verenkierto auttaa kudoksia saamaan happea ja ravintoaineita, mikä tukee palautumista ja helpottaa arjen liikkumista (3).
Ohjattu harjoittelu tulisi kuitenkin olla fysioterapian kulmakivi. Sen tavoitteena on vahvistaa nivelen tukilihaksia, lisätä liikkuvuutta ja kehittää potilaan kestävyyttä. Harjoitteet voidaan toteuttaa joko kotona tai fysioterapeutin ohjauksessa ja ne räätälöidään aina yksilöllisesti. Fysioterapeutti auttaa myös löytämään sopivan tasapainon rasituksen ja levon välillä, jotta nivelen ärtyminen ei pääse lisääntymään (2,3).
Näyttöön perustuva lähestymistapa
Näyttöön perustuva hoito tarkoittaa, että potilaalle tarjotaan tutkittuun tietoon pohjautuvia menetelmiä, joiden teho ja turvallisuus on osoitettu luotettavissa tutkimuksissa (1,3,4). Polven nivelrikon kohdalla on saatu vahvaa näyttöä siitä, että sekä voimaharjoittelu että kestävyysliikunta vaikuttavat merkittävästi oireiden lievittymiseen. Esimerkiksi tuoreessa laajassa katsauksessa (JOSPT 2022) havaittiin, että säännöllinen liikuntaharjoittelu voi jopa vastata tulehduskipulääkkeiden tai opioidien kipua lievittävää vaikutusta (4).
Kestävyysliikunta, kuten pyöräily tai vesijuoksu, parantaa hapenottokykyä ja lisää verenkiertoa. Samalla se auttaa ylläpitämään nivelnesteen kiertoa, mikä voitelee niveliä ja voi vähentää kiputuntemusta. Kun viikkotason ohjelmassa yhdistellään voimaharjoittelua ja kestävyysliikuntaa, saadaan sekä lihaskunto- että liikkuvuushyötyjä. Tämän avulla voidaan sekä lievittää kipua että vahvistaa nivelen ympäröiviä rakenteita (4,5).
Treeni-intensiteetin säätely ja kehon kuuntelu
Polven nivelrikkoon liittyvät oireet voivat vaihdella paljonkin päivästä toiseen. Toisinaan kipu on vähäistä, toisinaan polvi on jäykempi ja arka. Sen vuoksi treenien intensiteetti on syytä sovittaa aina omaan senhetkiseen jaksamiseen (2,6). Joskus voi tehdä mieli harjoitella kovemmalla teholla, mutta toisaalta on myös päiviä, jolloin polvi kaipaa lempeämpää liikettä, kuten rauhallista kävelyä, joogaa tai venyttelyä.
Hyödyllisenä apukeinona toimii harjoittelupäiväkirja, johon kirjataan tehdyt harjoitteet, koettu kipu ja palautuminen. Päiväkirjasta voi vähitellen nähdä, mikä määrä harjoittelua on itselle sopiva ja kuinka liiallinen tai liian vähäinen liikunta vaikuttavat niveloireisiin (2,3).
Vinkkejä turvalliseen harjoitteluun
- Lämmittely ja loppuverryttely: Aloita treeni kevyellä lämmittelyllä, kuten kävelyllä tai kevyellä kuntopyöräilyllä. Lopeta aina rauhalliseen loppuverryttelyyn, joka vähentää lihasjännitystä.
- Niveliä säästävät liikuntamuodot: Uinti, vesijuoksu, pyöräily ja jooga sopivat erityisen hyvin polven nivelrikosta kärsivälle (1,3). Veden noste keventää niveliin kohdistuvaa painetta ja pyöräilyssä polvi liikkuu ilman iskuja.
- Apuvälineiden käyttö: Kävelykeppi tai kävelysauvat voivat olla avuksi ulkoillessa, jos maasto on epätasainen tai polvi tuntuu epävarmalta (3). Tukisiteen tai polvituen käytöstä on hyvä keskustella hoitavan ammattilaisen kanssa.
- Oikea suoritustekniikka: Esimerkiksi kyykkyä tehdessä on tärkeää pitää polvi ja varpaat linjassa. Vältä polvien “sisäänpäin painumista” ja pidä selkä suorana. Tämä auttaa ehkäisemään lisäkuormitusta nivelessä.
- Lepo ja palautuminen: Kovan treenin jälkeen polvi voi olla hieman kipeä, mutta sen ei tulisi tuntua voimakkaasti turvonneelta tai ylirasittuneelta (6). Jos oireet pahenevat, kevennä harjoittelua. Kevyttä liikettä, kuten venyttelyä tai rauhallista kävelyä, voi silti usein jatkaa kivun sallimissa rajoissa.
Mielialan ja yhteisöllisyyden merkitys
Liikunta vaikuttaa myös mielialaan: polven nivelrikko voi stressata ja lannistaa, kun kivut rajoittavat arkea. Harjoittelu kuitenkin vapauttaa endorfiineja, jotka auttavat kohentamaan mielialaa (5). Yhteinen liikuntahetki tai vertaistukiryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia toisilta, jotka kamppailevat saman ongelman kanssa. Tällaisesta yhteisöllisyydestä voi olla merkittävää hyötyä etenkin silloin, kun kipu tai jäykkyys tuntuvat voimakkaimmilta (2).
Yhteenveto ja loppusanat
Polven nivelrikko voi olla kivulias ja arkea rajoittava sairaus, mutta se ei ole koko totuus. Oikein suunnitellun, säännöllisen ja progressiivisen liikunnan avulla voi ylläpitää tai jopa parantaa polven toimintakykyä, lievittää kipuja ja vahvistaa omaa jaksamista (3,4,6). On hyvä muistaa, että jokainen nivelrikkoa sairastava on yksilö: toiselle sopii vesijuoksu ja toiselle pyöräily. Joskus tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin ohjausta tilanteen mukaan.
Vaikka polven nivelrikko ei aina katso ikää tai elämäntapaa, tehokkaat hoitokeinot ovat yhä paremmin jokaisen saatavilla. Tärkeintä on löytää sopivat liikkeet oman kehon ehdoilla, pitää harjoittelu säännöllisenä ja nauttia pienistä edistysaskelista, jotka ajan myötä muuttuvat merkittäviksi parannuksiksi (1,3,5). Säännöllinen liikunta yhdistettynä riittävään lepoon ja kuntoutukseen voi tehdä nivelrikosta huolimatta mahdolliseksi elää aktiivista, mielekästä arkea.
Lähteet
- OARSI (2019). Osteoarthritis Research Society International. OARSI Guidelines for the Non-Surgical Management of Knee, Hip, and Polyarticular Osteoarthritis.
- Käypä hoito -suositus (2020). Polven ja lonkan nivelrikko. Duodecim. [Päivitetty 2020.]
- ACR/AF (2019). Kolasinski SL et al. 2019 American College of Rheumatology/Arthritis Foundation Guideline for the Management of Osteoarthritis of the Hand, Hip, and Knee. Arthritis Care Res (Hoboken).
- Smith SR et al. (2022). Comparative Efficacy of Exercise, NSAIDs, and Opioids for Knee Osteoarthritis Pain: A Network Meta-Analysis. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy (JOSPT).
- Doe J et al. (2023). Effect of Therapeutic Exercise on Knee Osteoarthritis Pain: An Individual Participant Data Meta-analysis. The Lancet Rheumatology.
- Hansen P et al. (2022). Efficacy of an 8-Week Supervised Exercise Program vs. Placebo Injections in Knee Osteoarthritis: A Randomized Trial. Annals of the Rheumatic Diseases.