Plantaarifaskiitti, plantaarifaskiopatia, kantakalvon tulehdus tai rappeuma, luupiikki… Usein näitä termejä käytetään kuvaamaan kipua, joka paikantuu jalkapohjan puolelle kantapään etuosaan. Joskus kipu voi myös paikantua keskemmälle jalkapohjaa, mutta tyyppipaikkana on kantapään etuosa. Usein oireet pahenevat rasituksesta ja ovat pitkäikäisiä. Useiden termien käyttö voi aiheuttaa sekaannusta ja päänvaivaa siitä, miten tällaista kiputilaa kannattaisi lähteä hoitamaan.
Vaivaa esiintyy eri lähteiden mukaan noin 7-15 %:lla väestöstä jossain vaiheessa elämää ja se onkin yksi yleisimpiä jalkaterän alueen ongelmia. Kivun intensiteetti vaihtelee yksilöllisesti, mutta pahimmillaan kipu voi vaikeuttaa arkielämää ja tehdä esimerkiksi kävelyn jopa erittäin hankalaksi – juoksusta tai hyppimisestä puhumattakaan. Vaikka monet vaivan nimitykset viittaavat tulehdukseen ei nykytiedon mukaan vaivaan aina liity tulehdusta sen perinteisessä merkityksessä, vaan oire voi olla myös krooninen ja sisältää myös kivulle herkistymistä. Lisäksi usein kuulee puhuttavan luupiikistä, mutta nykytiedon mukaan luupiikki itsessään ei välttämättä selitä oireita ja voi olla enemmän seuraus eikä itse vaivan aiheuttaja.
Kaikki kiputilat kyseisellä alueella eivät kuitenkaan tarkoita kyseistä vaivaa ja siksi onkin tärkeää hakea apua lääkäriltä tai osaavalta fysioterapeutilta, jotta kuntoutus lähtee heti oikeaan suuntaan ja potilaan matka kohti kivuttomampaa arkea voi alkaa oikeasta diagnoosista (huom. ainoastaan lääkäri voi tehdä virallisen diagnoosin).
Tässä kirjoituksessa käytetään termiä plantaari faskiopatia, mutta termillä kuvataan juuri aiemmin kuvattua kipuilevaa aluetta.
Miten plantaari faskiopatia syntyy ja miten se oireilee?
Yleensä potilas pystyy näyttämään hyvin tarkasti missä kipu sijaitsee ja löytää itsekin kivuliaan pisteen painamalla siihen sormella. Tyypillisesti asiakas kertookin, että oire on plantaarifaskiitti. Usein oireet pahenevat pitkistä kävelylenkeistä, juoksusta tai lajeissa, jotka sisältävät paljon hyppimistä ja ponnistamista sekä suunnanmuutoksia kovalla alustalla.
Kipu ei lievemmissä tapauksissa välttämättä aina tunnu itse liikuntaa harrastaessa kudosten ”lämmetessä”, vaan kivun huomaa vasta kuormituksen jälkeen, tai kipu voi olla esimerkiksi aamulla sängystä noustessa hyvinkin voimakasta. Usein vaivasta kärsivä kertookin, etteivät oireet välttämättä juurikaan tunnu liikkuessa, mutta illalla sohvalta nousu voi olla jopa haastavaa kivun vuoksi. Kipu tuntuu, kun jalalle varataan painoa ja jalkaterällä tuotetaan voimaa esimerkiksi kävelyn ponnistusvaiheessa.
Tutkimuksissa altistavina tekijöinä on tunnistettu esimerkiksi:
- Nilkan ja jalkaterän liikkeiden häiriöt
- Seisomatyö
- Lajit, jotka vaativat voimakkaita ponnistuksia
- Ylipaino
- Pohjelihasten kireys
- Nopea kuormituksen kasvu esimerkiksi uuden juoksuharrastuksen aloittaessa
- Lisäksi sairauksista esimerkiksi diabetes on yhteydessä vaivan ilmenemiseen.
Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki tämän alueen kiputilat ja oireet eivät johdu kyseisestä ongelmasta, vaan kyseessä voi olla myös muita tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Tällöin hoito voi olla hyvin erilaista ja juuri siksi apu asiaan perehtyneeltä fysioterapeutilta ja/tai lääkäriltä on tarpeen.
Miten plantaari faskiopatiaa hoidetaan ja kauanko kuntoutuksessa menee?
Plantaari faskiopatia (”plantaarifaskiitti”) on etenkin kroonisena usein pitkäkestoista kuntoutusta vaativa vaiva ja usein kuntoutus kestää useita viikkoja ja jopa kuukausia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jalkapohja on jatkuvasti yhtä kipeä, vaan kivun intensiteettiä voidaan saada laskettua sopivalla kuormituksella ja harjoitteilla suhteellisen nopeasti.
Tyypillisesti kuntoutus sisältää vaivaa provosoivien aktiviteettien kuormituksen vähentämistä, joka on aina yksilöllistä. Lisäksi mukaan otetaan harjoitteita, jotka voivat sisältää kantakalvon alueen venyttelyä, jalkaterän ja säären lihaksiston vahvistamista sekä kontrollin harjoittamista, jalkapohjan teippaamista tai pohjallisten teettämistä. Näiden interventioiden tarkoitus on kasvattaa jalkaterän alueen toleranssia siihen kohdistuvia kuormia varten. Harjoitteiden tarkoitus on olla riittävän raskaita ja haastavia, mutta ei kuitenkaan niin, että itse vaiva provosoituu liiaksi!
Lisäksi kantakalvon kiputilasta eli plantaari faskiopatiasta kärsivän potilaan kanssa tilanteen läpikäyminen ja mahdollisten kivun aiheuttajien selittäminen on oleellinen osa nykyaikaista hoitoa. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty, että biopsykososiaalisen viitekehyksen käyttäminen osana hoitoa on selkeästi tehokkaampaa kuin pelkkä harjoitteiden antaminen ja kuorman hallinta. Tämän vuoksi tuki- ja liikuntaelinongelmiin perehtyneen fysioterapeutin, jalkaterapeutin tai lääkärin apu vaivan hoidossa on tärkeää.
Jos kärsit tämän tyyppisestä ongelmasta, suosittelemme varaamaan ajan alla olevasta linkistä yhdelle fysioterapeuteistamme. Autamme sinua pääsemään vaivasta eroon!
