Mikä suhteellinen energiavaje on ja mitä siitä voi aiheutua?
Suhteellinen energiavaje on käsitteenä ollut tunnettu jo vuodesta 2014. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Kansainvälisen olympiakomitean asiantuntijapaneelin toimesta. Asiantuntijat tunnistivat oireyhtymän, joka aiheuttaa haitallisia terveys- ja suorituskykyvaikutuksia nais- ja miesurheilijoille, joiden energiansaanti on liian vähäistä suhteessa kulutukseen. Asiantuntijaryhmä on käynyt läpi lukuisia tutkimuksia ja muodostanut konsensuksen vuoden 2023 lopulla. Uutta tietoa on etenkin vähäisen hiilihydraattien saatavuuden kasvavasta roolista, mielenterveyden ja RED-S:n välisestä vuorovaikutuksesta sekä liian vähäisen energiansaannin vaikutuksesta miehiin.
Urheilijoita ja aktiiviliikkujia yhdistävät usein samat tekijät, jotka saattavat altistaa kyseiselle oireyhtymälle: voimakas sisäinen ja ulkoinen paine saavuttaa optimaalinen suorituskyky omassa urheilulajissaan tai rakkaassa harrastuksessa. Nykyään myös isolla osalla terveyden, suorituskyvyn ja esimerkiksi työelämässä menestymisen optimointi voi altistaa oireyhtymälle. Monet tilanteet voivat myös usein johtaa tahattomasti matalaan energiansaantiin.
Urheilussa ja aktiiviliikkujien parissa taustalla ovat usein suuret liikunnan energiankulutusmäärät, pyrkimykset parantaa kehonkoostumusta edullisemmaksi voimantuoton näkökulmasta, ulkonäköpaineet/toiveet omasta ulkonäöstä tai esimerkiksi painoluokkalajeissa raju painonpudotus.
Vuoden 2023 julkaistun Consensus Statement määrittelee suhteellisen energiavajeen näin:
”Oireyhtymä, josta kärsivät sekä nais- että miesurheilijat, ja joka johtuu altistumisesta ongelmalliselle (pitkittyneelle ja/tai vakavalle) alhaiselle energiansaannille. Haitallisiin seurauksiin kuuluvat muun muassa, mutta niihin rajoittumatta, energian aineenvaihdunnan väheneminen, lisääntymistoiminnan heikentyminen, tuki- ja liikuntaelimistön terveyden heikkeneminen, immuniteetin heikkeneminen, glykogeenisynteesin heikkeneminen sekä sydän- ja verisuoniterveyden ja hematologisen terveyden heikkeneminen. Nämä kaikki voivat yksittäin ja synergisesti johtaa heikentyneeseen hyvinvointiin, lisääntyneeseen loukkaantumisriskiin ja vähentyneeseen urheilusuorituskykyyn.”
Miten suhteellinen energiavaje voi oireilla?
Kysymys on hyvin laaja. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole diagnosoida lukijaa, eikä kenenkään tulisi näillä tiedoilla kyseistä oirekuvaa itselleen diagnosoida. Tekstin tarkoituksena on antaa hieman tietoa siitä, millaisesta oireyhtymästä on kyse. Jos lukijana tunnistat itsesi useammasta kohdasta, suosittelemme tällöin hakeutumaan asiaan erikoistuneen lääketieteen ammattilaisen puheille.
Seuraava lista sisältää oireyhtymän tuntomerkkejä ja tietoa siitä, miten ne voivat esimerkiksi oireilla (lista ei sisällä kaikkia oireita):
- Heikentynyt lisääntymistoiminta (naisilla kuukautiskierron häiriöt ja miehillä hypogonadismi)
- Heikentynyt luuston terveys (luun tiheyden väheneminen – alttius rasitusmurtumille)
- Heikentynyt ruoansulatuskanavan toiminta (vatsakivut, suoliston toiminnan häiriöt)
- Heikentynyt energia-aineenvaihdunta/sen säätely (kortisolin määrän kasvu, leptiinin väheneminen, kilpirauhasen toiminnanhäiriöt)
- Heikentynyt hematologinen tila (raudanpuute, hemoglobiinin lasku)
- Virtsankarkailu
- Heikentynyt glukoosi- ja lipidimetabolia (LDL-kolesterolin nousu)
- Mielenterveysongelmat (masennusoireet)
- Heikentynyt neurokognitiivinen toiminta (muistiongelmat, päätöksenteko haasteet, suunnitelmallisuuden puute)
- Unihäiriöt
- Heikentynyt sydän- ja verisuonitoiminta (hypotensio, endoteelin toimintahäiriöt, sydämen kammioiden koon muutokset)
- Lihaksiston toiminnan heikentyminen (proteiinisynteesin väheneminen, voimatasojen lasku)
- Heikentynyt kasvu ja kehitys (kasvuhormonin toiminnanhäiriöt)
- Alentunut immuniteetti.
Lista kuulostaa hurjalta ja jopa pelottavalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että oireyhtymästä kärsivät saisivat kaikki oireet ja yhtä rajusti. Oireita voi olla vain muutamia ja oireet voivat olla lieviä.
Urheilijan ja aktiiviliikkujan näkökulmasta suorituskyvyn lasku voi olla hyvinkin huomattavaa. Tyypillisiä negatiivisia vaikutuksia voi olla esimerkiksi:
- Terveiden treenipäivien väheneminen
- Harjoitusvasteen lasku
- Heikentynyt palautuminen
- Heikentynyt kognitiivinen suorituskyky ja koordinaation heikentyminen
- Motivaation puute
- Voimatasojen lasku, kestävyysominaisuuksien väheneminen sekä räjähtävän voiman lasku.
Yhteenvetona
Suhteellinen energiavaje ei ole ainoastaan ammatti- tai huippu-urheilijoiden oireyhtymä, vaan voi koskea myös aktiivisesti liikkuvia, työelämässä olevia henkilöitä. Jos epäilet, että saatat kärsiä kyseisestä oireyhtymästä, hakeudu asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Hoidossa käytetään usein apuna ravitsemusterapeutin osaamista lääketieteen lisäksi.
