Kärsitkö kivusta säären sisäsivulla juostessa tai hyppimistä vaativassa liikunnassa — tai kun olet palannut liikunnan pariin? Tuntuuko sääriluun sisäsivu kipeältä sitä koskettaessa? Jos vastasit kyllä, kyseessä voi olla tuttavallisemmin penikkatauti eli säären sisäosan rasitusoireyhtymä (MTSS).
Penikkatauti on hyvin yleinen juoksijoilla, pikajuoksijoilla ja muissa lajeissa, joihin liittyy toistuvaa iskuttavaa kuormaa, kuten koripallossa, tenniksessä ja käsipallossa. Kipu alkaa yleensä sääriluun reunaa pitkin ja voimistuu usein liikunnan määrän kasvaessa.
Selvitetään, mistä on kyse.
Mikä penikkatauti eli säären sisäosan rasitusoireyhtymä (MTSS) oikein on?
Säären sisäosan rasitusoireyhtymärasitusoireyhtymä kuuluu luun rasitusvammoihin, joten sitä tulee ymmärtää ja hoitaa sellaisena. Luuta peittää tiivis ja verisuonitettu kudos, luukalvo eli periosteum. Se huolehtii luun verenkierrosta ja ravinteiden saannista sekä mahdollistaa luun kasvun. Penikkataudissa kipua syntyy, kun tämä kudos tulehtuu. Tulehdus voi johtua luuhun ja sitä ympäröiviin kudoksiin kohdistuvasta toistuvasta kuormituksesta sekä siitä, että kudosten kuormituskestävyys ylittyy.
Tämä toistuva kuormitus johtuu liikunnan aiheuttamasta iskutuksesta, kuten juoksussa askelluksesta tai palloililajeissa hypyistä. Siitä huolimatta on tärkeää täsmentää yksi asia: vammaa EI aiheuta itse liikuntamuoto. Sen aiheuttaa kudoksen kuormituskestävyyden ja siihen kohdistuvan kuormituksen välinen epäsuhta (kun kuormituskestävyys < kuormitus). Saatat pystyä juoksemaan 10 kilometriä hyvin, mutta alkaa tuntea kipua 11. kilometrin kohdalla yksinkertaisesti siksi, ettei kudoksesi kestä kyseisen lisäkilometrin askelmäärää.
Mitkä ovat penikkataudin tyypilliset oireet?
Penikkataudin pääoire on epämääräinen kipu sääriluun sisäreunaa pitkin. Kipu tuntuu usein liikunnan aikana ja helpottaa levossa. Kipu ei yleensä tunnu yhdessä tarkasti rajatussa kohdassa. Kliinisen määritelmän mukaan kipua tuntuu noin viiden senttimetrin matkalla sääriluun sisäreunaa paineltaessa.
Penikkatauti on tärkeää erottaa muista sääriluun sisäreunan vammoista, kuten rasitusmurtumasta, jossa kipu paikantuu tiettyyn kohtaan, tai lihasaitio-oireyhtymästä, johon liittyy paineen tunnetta ja polttavaa kipua. Jos huomaat turvotusta tai ihon värin muuttumista, hakeudu aina terveydenhuollon ammattilaisen arvioon.
Kuulostaako tutulta? Varaa aika fysioterapeutillemme Julienille, jolla on kokemusta etenkin juoksijoiden vaivoista!
Mistä penikkatauti aiheutuu?
On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on kuormituksen hallintaan liittyvä ongelma. Taustalla on usein niin sanottu ”liikaa liian pian” -tilanne, jossa kudosten kuormitus kasvaa voimakkaasti. Kuormitus voi lisääntyä äkillisesti esimerkiksi pitkän tauon jälkeisen urheiluun paluun, juoksumäärän tai harjoituskertojen lisäämisen tai alustan nopean vaihtumisen seurauksena.
Myös lihasten toiminnalla on merkitystä. Erityisesti leveä kantalihas eli soleus ja muut jalkaterän toimintaan vaikuttavat lihakset voivat vaikuttaa vamman syntyyn.
Tärkeää on kuitenkin muistaa, että penikkatauti liittyy kuormitukseen. Kehoon kohdistuva kuormitus ei muodostu pelkästään liikunnasta vaan siihen vaikuttavat myös arjessa kertynyt stressi ja väsymys, jotka heikentävät palautumista.
Mistä tiedän onko kyseessä penikkatauti?
Näistä kysymyksistä voi olla apua:
- Alkoiko kipu vähitellen?
- Oletko viime aikoina lisännyt juoksua tai aktiivisuutta, joka sisältää hyppyjä tai muuta iskuttavaa liikettä?
- Oletko lisännyt harjoituskertojen määrää tai juostuja kilometrejä?
- Jatkoitko harjoittelua kivusta huolimatta?
Tuntuuko kipua juostessa, hypyissä tai jopa kävellessä? Helpottaako kipu levossa? Tuntuuko luun reunaa pitkin kipua, kun painat sitä, kuten aiemmin kuvailtiin?
Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä, sinulle on hyvin todennäköisesti kehittynyt penikkatauti. Tällaisessa tilanteessa asiaan perehtynyt fysioterapeutti auttaa sinut takaisin lajisi pariin!
Miten voin hoitaa penikkatautia?
Ratkaisu ei useinkaan ole liikunnan lopettaminen vaan kuormanhallinta!
Jos 30 minuutin juoksu aiheuttaa kipua harjoituksen aikana ja vielä seuraavana päivänä, on tärkeää lyhentää juoksuaikaa, harventaa harjoituskertoja tai vähentää niiden tehoa. Joissakin tapauksissa harjoituksen voi korvata vähäisemmän iskutuksen lajilla, kuten pyöräilyllä tai uinnilla.
Jos oire on hyvin akuutti, kylmä- tai lämpöhoidosta voi joissakin tapauksissa olla apua. Se ei kuitenkaan hoida ongelman perimmäistä syytä.
Fysioterapia on tehokas keino penikkataudin hoidossa.
Fysioterapiassa etenet asteittaisessa kuormitusohjelmassa, joka tukee liikkuvuuden ja voiman kehittämistä sekä turvallista paluuta liikunnan pariin. Opit myös tunnistamaan, milloin voit lisätä kuormitusta ja milloin on syytä levätä — näin palautumisesi pysyy hallinnassa. Tutkimustiedon perusteella urheiluun palaaminen voi onnistua noin kuuden viikon kuluttua, kun kuntoutus toteutetaan asianmukaisesti. Aikataulu voi kuitenkin vaihdella yksilöllisesti.
Laaditaan sinulle yksilöllinen ohjelma. Varaa aika fysioterapiaan alla olevasta linkistä!
Mitä voin tehdä jo kotona?
Jos tunnistat itselläsi yllä olevia oireita, voit kokeilla joitakin helppoja harjoitteita kotona. Akuutissa vaiheessa tavoitteena on ensisijaisesti vähentää kipua ja rauhoittaa ärsytystä. Kokeile näitä kolmea harjoitetta:
- Pohjenousut – Seiso kahdella jalalla ja ota tukea seinästä. Nouse varpaille. Pysy ensin yläasennossa paikallaan (isometrinen harjoitus) 30–45 sekuntia. Tee viisi toistoa ja kolme sarjaa 2–3 kertaa päivässä. Jos harjoitus tuntuu helpolta eikä aiheuta kipua, siirry tekemään se yhdellä jalalla.
- Jalkaterän ulospäin kääntäminen – Istu tuolilla ja nosta oireileva jalka toisen polven päälle. Anna jalkaterän roikkua vapaana. Paina käsiäsi vasten niin kuin yrittäisit nostaa varpaita ylöspäin. Pidä asentoa 30–45 sekuntia. Tee viisi toistoa ja kolme sarjaa 2–3 kertaa päivässä.
- Pohjelihasten aktivointi – Istu lattialla, ota jalkaterästä kiinni ja vedä sitä niin kuin yrittäisit kääntää varpaita sisäänpäin. Kun tunnet venytyksen voimakkaimmillaan, työnnä jalkaterää takaisin kättäsi vasten. Pidä asentoa 30–45 sekuntia. Tee viisi toistoa ja kolme sarjaa 2–3 kertaa päivässä.
